prinsessa ja sammakko

Tässä tusseilla tehty piirustus johon kirjoitin koneella tekstin... En käsin ois kyl millään jaksanu, ku tää oli jo aika työlästä. Teksti näyttää pieneltä ja hankalalata. En kiduta teitä ja siksi lisään koko tarinan tähän alle, mut jos pystyt lukemaan sen kokonaan kuvasta ni oot tosi hyvä.

Hei ette ikinä arvaa mitä mulle kävi. Siis mä olin vaan ihan tavallisesti meijän ruusupuutarhassa kävelemäs. Ja arvatkaa mitä? Siis mä olin valinnu just sen vaaleen punasen silkkipuvun jossa on tummanpunainen satiinivuori ja sit ne punaiset kiiltonahkakorkkarit jotka mul oli viimeks ku käytin sitä tummanpunasta hörhelö leninkii... muistattehan te. Siis. Ja arvatkaa mitä, tai siis tätä te ette kyl oikeesti arvaa. Mä vaan näin sen... se loikki siel ruusupuutarhas. Se oli ihan vihree ja limainen. Siis sammakko kyl te tiiätte, mut siis... HEI sammakko ja prinsessa puutarhas ja nii`iin... Mä ajattelin ihan samaa, et se ei voi olla muuta kun iiih... siis kyl te tiiätte. Ja se loikki sinne puskaan päin mis on ne ihan vaaleen punaset ruusupensaat. Saman väriset ku se mun huulikiilto, mitä mul oli siel linnan juhlaillallisella viime keväänä kyl te tiiätte. Ja mun oli pakko ottaa se kii, koska hyvänen aika, jos se on SE...kyl te tiiätte, ni ei sitä voi päästää menemään. Ja siis arvatkaa mitä ,mä kipitin sen perään no tietysti. Mun oli pakko saada se kii. Ja sainhan mä sen. Ja se oli niiin ällö ja limanen... mut en mä ajatellu sitä vaan mä ajattelin vaan SITÄ kyl te tiiätte. Ja sit siis arvatkaa mitä...siis enhän mä voinu sitä siin pussaa... Miettikää nyt itekki. Oikee aika ja oikee paikka ja ne vaaleenpunaset ruusut, siis ei todellakaan. Vaik mä tykkään vaaleenpunasest ni eih, eih, eih... ja kyl te tiiätte miks. Olikohan se Ric vai kuka se oli jota ekan kerran pussasin  siinä ni kyl siit näki et mitä siit seuraa. Joten parempi paikka oli etittävä heti, koska SE oli litistyä  mun käsien välissä. Ja sit  muistin sen ihanan suihkulähteen ja sen valkosen sillan ja nii`ii, sinne me mentiin. Siis ja mua pelotti et oon  jo litistäny sen hengiltä, mute en. Ah! Ja siihen mä sen laskin kaiteelle  istumaan ja tunnelma oli täydellinen Ja arvatkaa... siis  ette ikinä arvaa. Mä pussasin sitä ja Siit ei tullukkaan SITÄ kyl te tiiätte MITÄ ja se oli limainen,m vihree, yökkö, ja ja ja...IUH! Ja siis mä tunsin olo ni niin limaiseks, vihreeks ja ällöks etten hetkeen pystyny liikkuu ja must tuntu et sitä limaa oli jokapaikassa ja mun puku ja kengät ja siis miettikää mun kiharatki...  Mä vaan näin ku niist  vaan valu sitä limaa ja mä meinasin pörtyy. Mut siis onneks mä sain pidettyy itteni hengis kaiken sen keskel. Te ette voi uskoo tätä, mut mä en ees siin ruvennu viel itkee enkä kiljuu, mut siis heti ku mä sain itestäni pienen järjen hiukkasen ja sen rohkeuden mikä mulla on yleensä tälläsis vastenmielisissä, kauheissa, vaarallisissa tilanteissa on. Ni siis mä vaan juoksin siit sillalt pois ja sit rupesin kiljuu niin paljon ku pystyin. Ja siis niil kesti aianaki kymmenen minuuttii ennen ku ne sai mut mintun tuoksuiseen vaahtokylpyyn ja sen ajan mä olin tietysti ihan kauhuissani, siis kylhän te tiiätte. Mä itekki ihmettelen et jos niil ois kestäny minuuttikin kauemmin mä en usko et mä oisin täs kertomas tätä teille. Mut siis te kyl tiiätte et mähän oon selviytyjä ja TITTIDII täs mä oon. Ihan hengissä *huoh* onneks <3 <3 <3